Kajahti kutsu Syyspäivän viettoon Kanta-Hämeeseen ja Markut vastasivat upealla joukkovoimalla.

Kaikkiaan lähes 130 Markkua tuli ja osallistui varsinaisen Syyspäivän ohjelmaan lauantaina 26.10.

Isossakin joukossa huomasi heti, että paikalla oli myös hyvä määrä uusia jäseniä. Olipa hienoa saada teidät mukaan joukkoon! Tämän vuoden uskomaton jäsenmäärän kasvu tuli heti konkreettisesti nähtäväksi.

Toivottavasti me (vanhan) liiton miehet onnistuimme viikonlopun aikana myös vahvistamaan kaikkien ensikertalaisten mielikuvaa yhdistyksestä, jonka tapahtumiin kannattaa jatkossakin osallistua.

Ensivaikutelman voi kuulemma tehdä vain yhden kerran, joten seuraavalla kerralla tavoitteena on sitten ensivaikutelman vahvistaminen! Tervetuloa siis keväällä vahvistusviikonloppuun Poriin ja Söörmarkkuun!

Vaan kuten tapana ollut, palautellaan vielä mieliin Syyspäivän keskeisiä kohtia ja asioita sanoin ja kuvin.

Lepaan viinitila ja illallinen

Viikonlopun ensimmäinen kohde oli Lepaan viinitila Hämeenlinnan pohjoispuolella. Pakkasimme itsemme viiden aikaan hotellin edessä kahteen bussiin ja heilutimme kahdelle Markunviirille, jotka puolestaan heiluivat hotellin lipputangoissa. Iloisen matkan päässä odotti Lepaan tila, jossa on viinejä valmistettu jo yli sata vuotta sitten. 

Nykyisin Suomessa on 20 aktiivisesti toimivaa viinitilaa, Lepaa niistä yksi. Lepaan, kuten muidenkin suomalaisten viinitilojen viinit ovat luonnollisesti marjaviinejä. Maku ja viinin rakenne ovat siten lähtökohtaisesti kevyempiä kuin rypäleviineissä, mutta kun tekemisen taitoa riittää, kelpaa marjaviinienkin kanssa nautiskella. Tämä ilmeni hyvin myös Lepaan viininmaisteluun valituista viineistä.

Illan painoarvoisin anti nautittiin kuitenkin illallisen muodossa, jota toki tilan viinit tukivat enemmän kuin hyvin. Erittäin maittava illallinen noutopöydästä jälkiruokineen ei myöskään loppunut kesken, vaikka yksi jos toinenkin teki lisäreissuja tarjoilupöytään. Näin ollen myös kiitoksemme henkilökunnalle eli "Söör! Söör! Söör!" oli ansiosta annettu.

Kiinnostusta herätti myös tilan viinimyymälä, josta moni poimi mukaansa maisteltavaa loppuvuoden juhlakauteen.

Paluu Lepaalta Hämeenlinnaan oli sen verran ajoissa ja ilta vielä nuori, että Markku-liiton partiot lähtivät selvittämään Hämeenlinnan perjantain ajanvietetarjontaa. Raporttia odotellessa…

Lauantai 26.10.

Aamusta reippaina liikkeelle, voisi sanoa. Lähtö Parolaan panssarimuseoon odotti yhdeksältä.

Kahdella bussilla taas mentiin. Ennakkotieto kertoi, että museon pihassa olisi MTV Uutisten kameraryhmä valmiina. Huhun mukaan Kympin uutisten loppukevennystä pukkasi, ja siellähän nuo sitten odottivat ja kovasti liikkeitämme tallensivat ja haastattelivat monia. Huhukin piti paikkansa: saman päivän loppukevennyksenä olimme, ja se oli muuten jo kolmas kerta, kun Markku-liiton tapahtumalla on menty Kympin uutisten loppukevennykseen.

Lisäbonus tuli sitten siitä, että samoista materiaaleista tehtiin Syyspäiväviikonlopun jälkeiseen maanantaiaamun Huomenta Suomi -lähetykseen kymmenminuuttiseksi lavennettu ihan mainio juttu. Se löytyy MTV3:n tallenteista ja alkaa kohdasta 2.33.30.

Varmaan arvaatte, että taas tuli jäsenhakemuksia kunnon ryöpsähdys näiden jälkeen. Tällaisiin on tänä vuonna kyllä jo totuttukin. Uskomaton vuosi!

Parolan panssarimuseo

Parolan museo kaikkine harvinaisuuksineen oli luonnollisesti kiinnostava kuin mikä!

Kaimat kiipeilivät tankkien päälle, ahtautuivat sisälle minne pääsivät ja olisivat varmaan lähteneet koeajollekin, jos olisi ollut mahdollista.

Meille oli järjestetty myös huippuosaavia asiantuntijoita oppaiksi, kun ryhmissä museon alueella kuljimme. Se parituntinen, jonka museolla vietimme osoittautui tietenkin aivan liian lyhyeksi ajaksi oppaiden perinpohjaisille esittelyille ja mielenkiintoisille tarinoille.

Ja sitten takaisin Hämeenlinnaan!

Museo Militaria Hämeen linnan tuntumassa on vanhaan tiilikasarmiin kotiutunut museo, ja esittelee nimensä mukaisesti sotalaitoksen historiaa ja nimenomaan Suomessa.

Museon näyttelyitä emme kuitenkaan ensimmäiseksi käyneet tutkimaan saapuessamme Parolasta, vaan suuntasimme museoon kuuluvaan Tykkihalliin, jossa meitä odotti Markku-liiton tarjoama kenttälounas sisätiloissa.

Polvelle ei onneksi sentään tarvinnut mennä jonottaessa, ja keitonkin sai toki lautaselle. Hyvääkin se oli vielä.

Siinä keittoa lusikoidessa saimme kuulla poikkeuksellisen elähdyttävän kaupunginjohtaja-puheen, kun kj. Olli-Poika Parviainen saapui tuomaan Hämeenlinnan tervehdyksen Markku-liitolle.

Hauskassa puheessa ehdittiin pyörähtää monessa aiheessa ja selville kävi mm. että kaupunginjohtaja kantaa ainoana koko maassa etunimeä Olli-Poika, joten etunimiyhdistysmahdollisuudet ovat hänellä jääneet teoreettisiksi.

Päästimme Olli-Pojan takaisin vapaapäivän viettoon evästettynä Markku-liiton standaarilla ja Markku-mukilla ja menimme ohjelmassa eteenpäin.

Onnistunut kokeilu ohjelmallisella keskustelulla

Jo ennakkoon paljon kiinnostusta oli herättänyt Markku-liiton omissa tapahtumissa tyystin uudenlainen ohjelmanumero: Markkujen paneelikeskustelu. Keskellä varsinaisen Syyspäivän ohjelmaa kolmen Vuoden Markun ja - saako sanoa - ikonisen Markku Veijalaisen vetämä keskustelu otsikolla "Suurten ikäluokkien suosikkipojista liiton miehiksi" tuntui jo lähtöjään viikonlopun ohjelmalliselta ytimeltä, jossa saattaisi kiteytyä jälleen jotakin markkuuden pohjavirtauksista.

Markku Veijalainen oli perehtynyt etukäteen hyvin liiton historiaan ja tavoitteisiin, jotka kutoutuivat taustaksi keskusteluun erinomaisesti eri taustaisten Vuoden Markkujen, Jokisipilän, Ollikaisen ja Pirin kanssa. Veijalainen ammensi kysymyksillään esiin kunkin omaa "Markku-elämää" omaansa unohtamatta ja eteni näiden rinnakkaisten paralleelien avulla kohti lopun kokoavia ja myös kohottavia näkökulmia.

Jos Veijalainen loi keskusteluun toimivan rakenteen, niin on aihetta kiittää Piriä, Ollikaista ja Jokisipilää valmiudesta täyttää se aidolla läsnäololla. Heille voi antaa tunnustusta siitä, miten he antoivat kuulijoille elämästään myös henkilökohtaista syvyyttä.

Lopputuloksena markkuus sublimoitui keskustelijoita ja yleisöä yhdistäväksi lämmöksi.

Markku Purhon muistohetki

Syntynyt tunnelma oli kuin annettu surulliselle ilmoitukselle.

Markku Purho, Vuoden Markku 2006, oli kuollut vain muutama viikko ennen Syyspäivää pitkään sairastettuaan. Vuoden Markuista aktiivisimmin liiton tapahtumiin osallistunut Markku Purho oli paikalla vielä kevään Markunpäivänjuhlassa, vaikka sairaus painoi häntä näkyvästi jo silloin.

Vaikean kesän jälkeen Markku viestitti vielä muutamia viikkoja ennen kuolemaansa, että haluaisi päästä mukaan Syyspäivään. Kävi kuitenkin niin, että hänet siunattiin ikiuneen nimenomaan Syyspäivänä. Tykkihallin tilaisuudessa ylimarkku Rimpelä luki Markku-liiton lähettämän viimeisen tervehdyksen Markku Purholle, jonka jälkeen pidimme hiljaisen hetken. Oli paljon markkuutta aidoimmillaan.

Museo Militaria

Mutta matka jatkuu elävillä. Oli aika siirtyä tutustumaan Museo Militarian näyttelyihin. Museon sisänäyttelyt ovat museokäyttöön kunnostetussa yli sata vuotta vanhassa miehistökasarmissa, joka kuuluu osana Linnan kasarmin kokonaisuuteen.

Museokäytössä se on ollut vasta alle 30 vuotta ja Museo Militariaksi se nimettiin vain kymmenisen vuotta sitten, kun tiloihin siirtyivät Tykistömuseon lisäksi viesti- ja pioneeriaselajien museot. Museon keskeinen perusnäyttely kattaa suomalaisen sotilas- ja sotahistorian vaiheet keskiajalta viime vuosiin asti painottuen mainittuihin kolmeen aselajiin.

Militaria-vierailu yhdessä Parolan panssarimuseon kanssa loi tämän Syyspäivän ohjelmalle vankan sotahistoriallisen teeman, jolle Tykkihallissa ollut ohjelma toi sopivasti erilaistavaa väriä.

Hotelliin ja valokuvajonoon!

Bussit "Markku 1" ja "Markku 2" täyttyivät taas Markuista ja nyt siirryttiin takaisin hotelli Vaakunaan.

Ennen illan tärkeitä perinteitä, saunaa ja illallista, oli ohjelmassa valokuvien ottamista Markuista "Markku Järvelin Studiossa".

Tarkoitus on vuoden parin sisällä saada kokoon niin paljon kasvokuvia Markuista, että voimme koostaa kuvista kollaasin, jonka yksinkertaisen, mutta hienon tavoitteen voi kiteyttää näin: eniten samannimisiä miehiä yhdessä kuvakokonaisuudessa. Sehän kävikin jo ilmi, että nämä samannimiset miehet ovat tietenkin Markkuja. Kun kollaasi on valmis ja julkaistaan somepalveluissa, jokainen saa sen verkon kautta myös itselleen.

Tiedoksi vielä, että yksittäiset kuvat ovat kollaasissa niin pieninä tai nopeasti ohi meneviä, ettei satunnainen katsoja näe kollaasia tunnistettavien yksittäisten henkilöiden kokoelmana vaan ennen kaikkea teoksena, jonka elementteinä olevat kuvat muodostavat yhteen integroituvan kokonaisuuden. Luonnollisesti myöskään yksittäisten Markkujen nimiä ei teoksen yhteydessä suoraan mainita muutoin kuin etunimen kautta "Markkujen kollektiivina".

Hämeenlinnassa saimme taas hyvän määrän uusia kuvia, mutta jos et ollut kuvattavana tai et vielä lähettänyt kuvaasi tähän tulevaan Markku-tempaukseen, pyydämme sinua mukaan ennätyskollaasin tavoitteluun. Voit ottaa esim. ns. selfie-kuvan tai pyytää jotakuta kuvaamaan kasvokuvan, jossa näkyy pääsi kokonaan ja olkapäät. Vaalea tausta kuvassa on suositeltava. Puhelimen kamera on tähän tarkoitukseen täydellinen väline. Lähetä kuvasi tämän linkin kautta, sähköpostin liitteenä osoitteeseen ylimarkku@markkuliitto.fi tai tekstiviestin liitteenä numeroon 0400 712 219.

Valokuvauksen jälkeen olikin sitten aika rentoutua. Markkuja bongattiin monenmoisissa keskusteluissa hotellin aulatiloissa ja ravintolassa sekä tietenkin saunassa, jossa parin tunnin aikana ehti käydä melkoinen joukko kaimoja.

Vaikka vierailukohteet ja yhteinen ohjelma nousevat aina vahvasti esiin näissä tapahtumakoosteissa, kaikki muukin yhdessäolo keskusteluineen on todella olennaista Markku- liiton liimaa. On tärkeää, että kaveeraamiselle ja tutustumiselle, kaikenlaiselle sosiaaliselle kanssakäymiselle löytyy aikaa ja sijaa Markku-liiton tapahtumissa. Ehkä on niin, että juuri näissä hetkissä tehdään sitä kaikkein tärkeintä ja tarpeellisinta; olemme yhdessä osa markkuutta, mikä samalla vahvistaa myös kutakin siihen osallista. Usein kysytään, mikä on Markku-liiton vetovoiman salaisuus. Osa vastauksesta on varmasti juuri tässä.

Illallinen sujui ja suorastaan maistui!

Perjantai-iltapäivänä kerätty kolehti viikonlopun kaikkien ohjelmien ja vierailujen maksujen keräämiseksi maksoi itsensä takaisin erityisesti lauantain aikana, kun hieman venyneet aikataulut ja paikan vaihdot eivät jättäneet yhtään ylimääräistä aikaa. Myös perinteisesti se kaikkien tylsin jonotuskokemus, eli lauantain illallisen yhteyteen usein syntyvä maksujono saatiin nyt unohtaa ja mennä pöytiin samantien. Järjestely mahdollisti myös nopeammat juomatilaukset ja pääasiaan eli syömään päästiin huomattavasti joutuisammin. Myös ruoka oli hyvää ja nousi Markku-liiton testaamien S-hotelliravintotoloiden keskiarvon yläpuolelle.

Raportin tekijät pahoittelevat, että unohtivat raporttikuvien ottamisen illallisen yhteydessä. Te olitte niin hyvää seuraa, että kaikki velvollisuudet unohtuivat!

Sunnuntai 27.10.

Liian nopeasti taas tuli sunnuntai, vaikka yhden lisätunnin verran sen saapumista taas viivytettiinkin. Kyllä kaksi lauantaita tällaiseen viikonloppuun olisi ihan vähintä! Jotta aivan hetimiten ei sunnuntain aamiaiselta tarvitse kotiin lähteä, on tavaksi viime vuosina tullut, että Syyspäiväviikonlopun sunnuntaihin järjestetään jotakin sopivan leppoisaa aamupäiväohjelmaa.

Tällä kerralla tarjolla oli klassinen kiertoajelu Hämeenlinnan kaupunkialueella ja lähiympäristössä. Bussiin nousikin aamiaisen jälkeen lopulta reippaasti yli kolmekymmentä osallistujaa. Oppaana oli kiertoajelun reitin suunnitellut Hämeenlinnan oma Markku, eli Markku Rantio, jonka paikallistuntemus ja rento supliikki kantoivat miellyttävästi parituntisen kiertoajelun.

Niin sitten vääjäämättä päättyi Markku-liiton 24. Syyspäivä.

Oli mukavaa nähdä teitä kaikkia, myös erityisesti teitä uusia jäseniä. Toivottavasti kaikki viihdyitte niin hyvin, että ensi vuoden lokakuun päivät 24.-26. on jo merkitty kalenteriin. Se on sitten 25. Syyspäivä. Missä sitten onkin…

Näillä eväillä jaksaa talven yli, sillä Markunpäivänjuhla on joka päivä vuorokauden lähempänä!

Kiitoksia järjestelyistä, Markku Rantio, Markku Melavuori ja Markku Rimpelä.

Katso miten vietettiin Syyspäivää Riihimäellä vuonna 2023