Nimemme historia

Marcuksesta Markkuun

Mitä tiedät nimemme historiasta?

Markku-nimen matka antiikista nykyaikaan on avaamisen arvoinen kielen ja kulttuurin matka. Tutustu, niin tiedät Markun juuret. Artikkeli 'Marcuksesta Markkuun' paneutuu Markku-nimen historiaan.

Teksti on lyhennetty Me ollaan kaikki Markkuja -kirjan (1996, Pori Kehityksen kirjapaino) Kaikki Markusta -osion pohjalta.

Punaisen planeetan kaikuja

Markku-nimen taustalla on antiikin Rooman mytologian sodanjumala Mars, ylijumala Jupiterin poika, jonka nimikkokuukausi on Martius eli maaliskuu. Marsista johtuu, että Vuoden Markun saama tunnustuspalkinto on nimeltään Mars nousee. Mars-nimestä muovaantui Marcus, joka suoraan käännettynä tarkoittaa "Mars-jumalalle pyhitetty". Tunnetuin Markus oli itse asiassa Johannes ja vain lisänimeltään Markus. Hän on se evankelista, jonka nimissä on Raamattuun aikanaan valikoiduista evankeliumeista vanhin, jo vuonna 70 jaa. kirjoitettu. Tämän perus-Markuksen ansiota on myös Markku-nimi, sillä tämän pyhimyksen kunniaksi on kirkko juhlinut 25.4. jo toista tuhatta vuotta.

Markus perusti Aleksandriaan kristillisen seurakunnan ja kärsi siellä marttyyrikuoleman. Vuonna 829 Aleksandrian ollessa muslimien hallussa kaksi venetsialaista kauppiasta löysi Markuksen haudan. He vohkivat haudasta luut, pakkasivat laatikkoon ja peittivät sianläskillä. Näin se saatiin salakuljetettua sianlihaa karttavien muslimitullimiesten ohi. Jäännökset tuotiin Venetsiaan ja sijoitettiin San Marcon eli Pyhän Markuksen kirkkoon. Kirkon edessä on monille tuttu aakee laakee, puluistaan tunnettu Pyhän Markuksen tori. Ei mikään huono paikka Markkujen pyhiinvaellusretkille.

Saksalainen puupiirros evankelista Markuksesta vuodelta 1493. Vaikea tietää, onko kuva näköinen - ainakaan mallina ei aito Markus istunut.

Vanhempi historia tuntee monia muita merkittäviä Markuksia, kaksi Rooman keisariakin. Marcus Antonius hinkui Caesarin murhan jälkeen itse keisariksi ja saikin vuonna 41eaa. haltuunsa valtakunnan itäosat ja Egyptin, jossa hullaantui kuningatar Kleopatraan. Julius Caesariin liittyy myös roomalainen senaattori Marcus Brutus, Caesarin ystävä ja murhaaja. Juuri häntä Caesar tarkoitti voihkaistessaan: "Et tu Brute!" (=Sinäkin Brutukseni!) Marcus Aurelius taas oli Rooman keisarina 121-180 jaa. Hän hallitsi hyvin ja harrasti stoalaista filosofiaa. Roomassa eli 106-43 eaa. Marcus Tullius Cicero, joka oli vaikutusvaltainen poliitikko ja maineikas puhuja, jonka teoksia on käännetty myös suomeksi (mm. Puheita).

Marcus Aureliuksen ratsastajapatsas sijaitsee Rooman Capitoliumilla

Marcuksen perilliset

Antiikin jälkeen Marcus-nimestä väännettiin omintakeisia muotoja kaikkiin länsimaisiin kieliin. Ranskassa nimi on Marc, Marcel tai Marcelle, Englannissa, Saksassa ja Venäjällä Mark. Italiassa Marco tai Marcello, Espanjassa Marcelo, Kreikassa Markos. Virossa nimi on Margus tai Marku, joista jälkimmäinen on periaatteessa Markun täyskaima. Suomessa Markus kääntyi Markuksi. Itäisissä sukukielissä muoto on Marko, joka 1972 otettiin Suomenkin almanakkaan ja saavutti 70- ja 80-luvuilla hurjan suosion.

Saksassa nimi on saanut merkillisiä muotoja ja esiintynyt myös sukunimenä. Tällaisia muotoja ovat Merk ja Marks, mutta myös Merkel ja Marx. Näin Markut ovat myös kommunistien suuren filosofin Karl Marxin, hulvattomien Marx-veljesten ja liittokansleri Angela Merkelin kaimoja.

Karl Marx ei tiettävästi ollut yksi Marx-veljeksistä, vaikka hurlumheitä sai hänkin aikaan.

Suomalainen Markku

Vanhimmassa, 1300- ja 1400-luvun vaihteessa tehdyssä Turun hiippakunnan eheänä säilyneessä dominikaanisessa pyhimysluettelossa on lueteltu 167 kirkkovuoden merkkipäivää. Jo siinä 25.4. kohdalla on Markus. Jo silloin Suomessa poikalapsia kastettiin tämän nimisiksi ja on syytä olettaa, että puhekielessä ruotsinhenkinen nimi vääntyi suomenkielisillä seuduilla jo varhain jämäkäksi, täyssuomalaiseksi Markuksi. Tämä näkyy selvästi sananlaskuista, jotka ovat taltioineet Markkua jo vuosisadat.

Markku-nimen korkeasta iästä on vankka todistekin. Espoolainen Söör Markku, Markku Laaksonen kertoo: "Löysin suureksi hämmästyksekseni Nurmijärven pitäjän historian osan I sivulta 385 Markun, joka sattuu olemaan esi-isäni 13 sukupolven takaa. Kyseessä on toistaiseksi varhaisin löytynyt esi-isäni Markku Pietarinpoika, joka on ollut Nurmijärven Klaukkalassa Gunnari nimisen alkutalon isäntänä vuosina 1598-1618."

Suosion harjalle ja sieltä pois

Vuonna 1879 ehdotettiin Markkua kalenteriin, mutta se toteutui vasta 1929, jolloin kalenterissa tehtiin kielivallankumous: ruotsinkieliset nimet siirrettiin omaan kalenteriin ja suomalaiseen tuli kerralla 200 uutta nimeä.

Markkujen varsinainen mahtiaika alkoi 1946, jolloin kastettujen määrä nousi päälle tuhannen. Varsinainen huippujakso alkoi 1947 ja kesti 50-luvun loppuun. Tuon vuosikymmenen suosituimmissa nimissä Markku on toisella sijalla Karin jälkeen (17 235 Markkua). Vuosikymmenen alkupuoliskolla (1950, 1951, 1952 ja 1953) nousi neljä kertaa peräkkäin miesten suosituimmaksi etunimeksi. Huippuvuosi lukumäärän osalta oli heti ensimmäinen ykkössijoitusvuosi 1950: 1994 Markkua. Yli tuhat Markkua vuodessa kastettiin aina vuoteen 1965 asti ja sijoitus keikkui vielä silloinkin kymmenennen paikkeilla. Kohtalaista Markku-aikaa - sijoitus 20...30 suosituimman joukossa - jatkui vielä 80-luvun puoliväliin, mutta sittemmin Markku on kadonnut TOP 50 -listan ulkopuolelle.

Alimmilleen suosio laski 2005-2007, jolloin Markkuja kastettiin vain 10...20 vuosittain. Sitten Markku-liiton työ alkoi kantaa hedelmää ja vuosien 2010-2011 aikana päästiin jo 30...40 Markun tahtiin. Tilanne vuoden 2017 loppupuolella näyttää siltä, että vuosikymmenen 2010-2019 aikana kastettujen Markkujen määrä tulee nousemaan jonkin verran edellistä vuosikymmentä korkeammalle, ollen arviolta noin 390 Markkua. Nämä tiedot tulevat väestörekisteristä.

Toivossa voimme siis elää ja jos nimien suosiosyklistä voi jotakin päätellä, niin seuraavan kerran Markkuja alkaa vilistä lastentarhoissa, kun nykyisten Veerojen ja Nikojen lapset nimeävät omia lapsiaan. Arviolta nelisenkymmentä vuotta, ehkä vähän vähemmän. Se näkee, joka elää.

Kaikkiaan on Markku-nimen on saanut väestörekisterin tietojen perusteella 49 194 (tilanne 5.11.2018) poikalasta, mutta Väestörekisterin tilastoissa on se ongelma, että luvuissa ovat mukana kaikki kastetut lapset. Mukana ovat siis kuolleetkin. Lisäksi mukana ovat kaikki nimet, myös toiset ja kolmannet nimet, mutta se on pienempi pulma, koska Markku on varsin harvoin muuna kuin kutsumanimenä. Mm. nimitilastoa pitävä suora- ja asiakasmarkkinointiyhtiö Kauppalehti 121 teki Markku-liiton 10-vuotisjuhlan kunniaksi syyskuun alussa 2006 tietokoneajon, jossa nimistä poimittiin ne Markut, jotka ovat elävien kirjoissa ja joitten ensimmäinen nimi on Markku. Sen perusteella tosiolevaisia Markkuja oli Suomessa (7.9.2006) 34 902 kpl. Tilanne syksyllä 2018 on noin 33 500 Markkua ja valistunut arvaus on, että seuraavan vastaavan ajanjakson jälkeen (n. 12 vuotta) Markkuja on enää alle 30 tuhatta. Otetaanpa kaikki irti näistä vuosista!

Markku sukunimenä

Väestörekisterin nimihaku osoittaa, että Markku on eri variaatioineen käytössä myös sukunimenä. Puhdasta Markku-sukunimeä kantoi Suomessa syksyllä 2017 69 suomalaista, joista miehiä 38. Tiedossamme ei ole, onko joukossa yhtään Markku Markkua. Jos on, Markku-liitto kuulisi mielellään asiasta! Lyhyempiä Marku-sukunimiä oli 72 kpl. Markko-nimiä oli 63 ja Iso-Markkuja 79. Harvinaisempia olivat Marks (37 kpl), Marx (22 kpl) ja Makke (11 kpl). Oma ryhmänsä ovat Markusta johdetut sukunimet. Aika yleinen on Markkula, joka on aikanaan syntynyt yksinkertaisesti niin, että talo on nimetty sen Markku-isännän mukaan. Markkula nimeä kantoi syksyllä 2017 1078 suomalaista. Markuloita yhdellä k:lla oli 204 kpl, Markkunen-nimisiä 19 ja Markus-isännän mukaan nimensä saaneita Markukseloja 98.

Page updated

Google Sites

Report abuse