Joukko oli voimaa Markun päivänä 2025

Olipa se mahtavaa! Markun päivän viikonlopun tapahtumat, erityisesti itse Markunpäivänjuhla Söörmarkussa, saivat suurimmat osallistujamäärät kuuteentoista vuoteen. Vain muutama Markku ylöspäin pyöristäen paikalla oli tosiaan kaksisataa kaimaa. Se on toiseksi eniten koskaan näissä kekkereissä!

Vain vuonna 2009 on pantu paremmaksi. Silloin oli taustalla loppukesän 2008 ME Markut -tapahtuma Senaatintorilla Helsingissä, jossa oli lähes 1300 Markkua tekemässä nimikokoontumisen maailmanennätystä. Uusia jäseniä saatiin sen myötä satoja ja osa tätä hyökyä rantautui sitten seuraavana keväänä Söörmarkkun noin kolmensadan osallistujan määrällä.

Myös tämän kertaista isoa osallistujamäärää selittää julkisuuden voima ja siitä seurannut uusien jäsenten vyöry. Viime vuonna saimme paljon julkisuutta etenkin sosiaalisessa mediassa, mikä osaltaan ruokki myös perinteisen median heräämistä "somen Markku-ilmiöön" ja tuotti myös mukavan määrän lehti- ja radiojuttuja. Näiden kaikkien yhteisvaikutus on nyt näkynyt jo toista vuotta reippaana jäsenmäärän kasvuna.

Historia tuntien vähän siis osattiin jo ennalta ounastella, että tälläkin kertaa Markun päivänä nähdään tavallista isompi kaimojen joukko.

Merkityksetön asia ei myöskään ollut Markun päivän osuminen perjantaille. Kun mielenkiintoista ohjelmaa voidaan rakentaa viikonlopun päiville, kasvaa myös kiinnostus osallistua. Ehkäpä siis uteliaisuus esimerkiksi nähdä, mikä kumma onkaan Markun kesäjulistus selittää sekin osaltaan tätä parin sadan osallistujan määrää.

Perjantai 25.4. Markun päivä

Iltapäivän kuluessa alkoi porukkaa kertyä. Lähtö Noormarkkuun odotti neljältä. Kun hetki koitti, Markku-laput rintaan ja busseihin!

Poikkeuksellinen ohjelmanumero odotti Noormarkussa. Retkueemme bussitteli Noormarkun uuden paloaseman pihaan. Tämä paloasema valmistui viime vuonna. Sen tieltä oli purettu SE paloasema, joka näytteli tärkeän ja avuliaan osan Markku-liiton tarinan alkuhetkillä. Sen tiloihin Markku-liiton perustajille suotiin ystävällisesti mahdollisuus järjestää yhdistyksen perustamiskokous 18.7.1996. Tuolloin kuusi Markkua saapui paikalle Porista ja virallisin toimin perusti palomiesten taukotilassa yhdistyksen, joka sai nimekseen Suomalainen Markku-liitto.

Nyt lähes 29 vuotta myöhemmin olimme samoilla neliöillä, mutta huvittavaa kyllä yhdistyksen täsmällinen perustamispaikka oli uuden rakennuksen myötä jäänyt ulos parkkipaikalle! No, me emme tästä sortuneet, vaan keskityimme pääasiaan, uuden paloaseman seinään kiinnitetyn laatan paljastamiseen.

Hieno perinteinen tapa merkitä paikkoihin historian mielenkiintoisia tapahtumia on nyt sitten myös tullut Markku-liiton osaksi. Noormarkun paloaseman seinästä voi kuka tahansa käydä nyt lukemassa, että täällähän on perustettu Suomalainen Markku-liitto! Kuten laatassa seisoo: Palokunnantalossa kipinä syttyi roihuun eikä ole sen koommin osoittanut sammumisen merkkejä!

Tilaisuus oli mukavalla tavalla arvokas, juuri sillä kivalla tyylillä, joka onnistuneesti antaa Markkujen yhteisille hetkille tuttua markkumaista tunnelmaa. Siis tosissaan vaan ei vakavasti.

Paloaseman pihasta olikin sitten vain kivenheitto Ukk'ramin luokse. Se odotti seuraavaksi. Kymmenen vuotta sitten 2015 suuren väkijoukon juhlistaessa tuota tavallista erityisempää Markun päivää, oli tarjolla paljastusjuhla silloinkin, kun Ukk'ram - Salaperäinen alus karisti päältään pressun ja näyttäytyi ensi kerran kaikessa komeudessaan. Vuosikymmenen verran on Markun päivän perinteisiin kuulunut nyt tervehdyskäynti nimikkoaluksemme luona. Tällä kertaa saimme siten antaa Ukk'ramille 10 vuotistervehdyksemme.

Sitten olikin aika suunnata päivän päätapahtumaan, Markunpäivänjuhlaan Söörmarkun nuorisoseurantaloon. Suuri osallistujajoukko tarkoitti, että jo etukäteen oli tehty pieniä poikkeussuunnitelmia, jotta tilaisuus saataisiin sujumaan mahdollisimman jouheasti. Ensimmäinen muutos oli nuorisoseurantalon pihassa odottava soppatykki ja ruoan tarjoilupiste. Toinen ruokapaikka sisällä talossa olevan lisäksi oli välttämätön parin sadan Markun ruokkimiseksi edes joltisesti pitävässä aikataulussa. Sujuvuutta haettiin silläkin, että salin istuimet oli edestä alkaen nimikoitu valmiiksi tuleville uusille Söör Markuille, jotta Söör-toimitus saataisiin kulkemaan mahdollisimman sujuvasti.

Sitä ennen oli kuitenkin aika odottaa sisään saliin Vuoden Markku! Kaikki edeltäjänsä mukaan lukien uusi Vuoden Markku on jo 29. Vuoden Markku. Ensi vuonna Suomi on saanut siis yhteensä jo 30 Vuoden Markkua!

Vaan kuka oli tämän kertainen valinta? Hän on Markku Mishima, elokuvasäveltäjä ja äänitaiteilija. Markku tunnettiin vielä vähän aikaa sitten Mäkelänä, mutta alkuvuodesta naimisiin menon myötä Markusta tuli Mishima. Uusi Vuoden Markku piti mitä mainioimman puheen ja kiitoksin iloitsi valinnastaan.

Onnitteluja ei hän kuitenkaan ehtinyt ottaa vastaan montakaan ennen kuin oli aika Söör Markkujen lyömiselle. Ja niin kuin tapoihin kuuluu, se toimitus alkaa Vuoden Markusta. Tänä vuonna hänellä myös oli paljon seuraa: uusia Markkuja lyötiin Sööreiksi peräti 65. Se on enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2009. Koska pitkäaikaiset tilastot kertovat, että Söör Markuksi lyömisen akti nimenhuudosta seuraavaan nimenhuutoon kestää helposti minuutin, oli selvä, että normaalimuotoista yksi kerrallaan -versiota ei aikataulu kestäisi. Ylimarkku airueineen kutsuikin salin eteen Markut viiden ryhmissä, jotta kaikki uudet Söör Markut saivat arvonimensä säällisessä ajassa.

Markunpäivänjuhla sai tutun vieraan. Häntä emme olekaan parina viime vuonna paikalla nähneet, mutta onneksi tällä kertaa Markku-liiton aikojen alusta tuttu söörmarkkulaishahmo Jaakko Rainiola oli jo paremmassa kunnossa, että pääsi tervehtimään meitä. Söörmarkun kyläaktiivi Jaakko puhui kauniisti yhteisistä vuosistamme ja Markku-liitto kiitti takaisin Markkuteko-huomionosoituksella. Sillä halusimme kiittää kaikesta saamastamme avusta ja yhteistyöstä, jota Jaskan kanssa olemme 90-luvulta alkaen tehneet. Toivotaan, että hän kuntoutuu niin hyvin, että pääsee paikalle ihan omin jaloin vuoden päästä. Niin Jaska ainakin itse ennusti.

Tässä vaiheessa sitten kokosimme kimpsut ja kampsut ja siirryimme ulos talon seinustalle ryhmäkuvia varten. Kuinkahan monia niitä on otettu siinä paikassa vuosien mittaan? Satoja? Ei riitä! Tuhansia! Ikonisia kuvia, vuosi vuoden jälkeen, tuttuja, tunnistettavia, kuvia joissa kiteytyy jotakin Markku-liiton vahvasta ytimestä. Maailma muuttuu ympärillä, mutta nuo ryhmäkuvien kaimat kollektiivina kannattelevat jotakin, mitä on sanoilla mahdotonta kuvata, mutta kuvat kuvaavat ja kertovat. Nuorisotalon keväisellä seinustalla ollaan osana jatkumoa, ketjua jossa vuosikymmenten aikana otettujen kuvien elävät ja kuolleet ovat ikuisesti mukana.

Bussit saapuivat. Kohti Poria.

Perjantai-illan ohjelmassa ei ollut saunaa. Oli enemmän aikaa uusien Söör-paitojen hankinnalle ja aikaisemmalle illalliselle sekä keskusteluille, kuulumisten vaihdolle ja kuten aina - uusille tutustumisille. Olihan paikalla kymmenittäin kaimoja, joille tämä kaikki tapahtui ensimmäistä kertaa. Toivottavasti onnistuimme saamaan heidät - teidät - sisälle positiiviseen Markku-tunnelmaan ja vakuuttumaan siitä, että haluatte olla mukana myös tulevissa tapahtumissa.

Lauantai 26.4.

Lauantai valkeni koleana mutta aurinkoisena. Aurinko kiva, mutta hytisyttävää 4 asteen lämpötilaa emme olisi kaivanneet Porin kauppatorilla odottavan Markku-liiton tapahtuman kyytipojaksi. Kolean ja kevyesti tuulisen sään yhdistelmä ei ollut todellakaan ihannetilanne seisottaa yleisöä runsaan tunnin kestävän tapahtuman ajan, mutta minkä näille säille mahtaa! Onneksi olimme ainakin tulleet ennustamaan lämpimämpiä säitä.

Ennen Markun kesäjulistusta päästiin todistamaan kuitenkin maailman ensimmäinen Markkujen muotinäytös! Vankka luotto oli liiton kostyymeihin - uutuuksiin ja klassikoiksi kohonneisiin. Lavalla nähtiin Söör-hupparia, -lippistä ja -paitaa sekä Markkujen oma solmio ja taskuliina sekä Kesäjulistuksen nimikkopaita. Huippumannekiinimme olivat Markut Alanko, Haarahiltunen ja Vettenniemi.

Sitten odottikin esitys, jonka onnistuminen jännitti esiintyjiä enemmän kuin itse esiintyminen. Kukaan katsojista ei tiennyt, että lavalla nähty esitys oli sen ensimmäinen läpimeno, kenraaliharjoitus ja ensiesitys, kaikki yhdellä ja samalla kerralla. Esimerkiksi äänitehosteita eivät esiintyjätkään olleet kertaakaan aiemmin kuulleet. Vain Markku pystyy tällaiseen… ja onnistuu!

Vaikka sää torilla oli viileä, yleisöä kyllä riitti. Onneksi oli myös lämmikkeeksi "Makkarakahvila Hiljasen" tarjonta: makkaraa ja kahvia. Makkara olikin erikoistavaraa eli uusi versio Söörwurstista, vuonna 2016 ensiesitellystä Markkujen nimikkomakkarasta. Söörwurstia lähti satoja paketteja myös Markkujen matkassa eri puolille Suomea nautittavaksi ainutkertaisissa grillaushetkissä kesän saavuttua.

Markun kesäjulistuksessa luvattiin kuumakoneen laskelmien pohjalta, että 23.5. olisi ajankohta, josta kesän voidaan katsoa alkavan. Kolean toukokuun lopuksi 23.5. ehkei ihan valmiista kesäpäivästä käynyt, mutta selvän muutoksen säätyyppiin se toi: tuona päivänä alkoi edeltävää aikaa lämpimämpien päivien kausi kohti kesää! Ei siis millään muotoa pieleen mennyt tämä ensimmäinen kesäntulon ennustus. Ensi kerralla osaamme varmaan tulkita kuumakoneen lukemia vielä paremmin. Luonnollisesti Markku-liiton tiede- ja tutkimusosasto jatkaa koko ajan Ukk'ramin tuoman informaation selvittämistä  ja kesäsään ennustamisen arvoitusten ratkomista ;-) Voimme jännityksellä odottaa, mitä uutta ja ihmeellistä saamme näistä asioista kuulla seuraavana Markun päivänä!

Kaikkiaan Markun kesäjulistus -tapahtuma on ensi vuonna malliltaan hieman toisenlainen ja tiiviimpi. Toteutamme tapahtuman vielä vähintään kaksi kertaa. Tänä aikana yritämme yhdessä Porin kaupungin kanssa kehittää sitä jopa pysyväksi tapahtumaksi. Katsotaan miten käy...

Kun Kesäjulistus oli saatu kunnialla loppuun, pääsimme onneksi takaisin sisätiloihin ja siitä suoraan sitten bussikuljetuksella siirryttiinkin lounaspöytään masut täynnä Söörwurstia. Onneksi Porin yliopistokeskuksen ravintola Sofian tarjoomukset olivat sen verran maukkaita, että makkara sai kyllä seuraa molemmille puolilleen.

Iltapäivä lounaan jälkeen myös jatkui yliopistokeskuksen tiloissa. Olimme siis vanhan ja perinteikkään Porin Puuvillatehtaan kiinteistössä. Puuvillatehtaan toiminta päättyi suureen tulipaloon vuonna 1981, minkä jälkeen siivotun ja korjatun rakennuksen tiloissa ehti olla monenlaista toimintaa ennen kuin korkeakoulujen ja yliopistojen Porin "etäpääte" aloitti toimintansa tässä historiallisessa rakennuksessa.

Markku-liiton iltapäiväohjelma alkoi vuosikokouksella. Markku Mäkitalon johdolla läpiviety kokous päätti mm. Syyspäivän isäntäpaikkakunnan. Kunnian sai tänä vuonna Jyväskylä, jonne liitto kokoontuu Syyspäivän viettoon 24.-26.10.2025. Muut päätökset ja kokouksen asiakirjat ovat nähtävissä kunkin jäsenen omasivulla, jonne pääsy käy Markku-liiton verkkosivuilta omilla tunnuksilla.

Vuosikokouksen ja pienen jaloittelun jälkeen palasimme samaan auditorioon kuulemaan esitelmää Porin teollisuushistoriasta. Kieltämättä idea tälle oli napattu nimenomaan siitä, että olimme tosiaan Porin teollisuushistorian eräässä keskeisimmistä paikoista. Satakunnan Museon tutkija Sanna Kuusikarin esitelmässä kuulimme kattavasti ja mielenkiintoisesti puuvillatehtaan vaiheista, mutta myös muista Porin historiaan, kasvuun ja kehitykseen merkittävästi vaikuttaneista tapahtumista ja yrityksistä, joista varmasti Rosenlew ja Ahlström voidaan nostaa aivan kärkeen.

Tässä vaiheessa iltapäivää tuli aika sanoa hetkeksi näkemiin yliopistokeskukselle ja siirtyä joen toiselle puolelle rentoutumaan hotelliin ja saunomaan.

Sivuhuomiona on todettava, että hotellin ja yliopistokeskuksen väliä sukkuloimaan järjestetty bussi oli erinomaisen toimiva järjestely. Aiemmin päivällä tällä systeemillä oli siirrytty hotellista lounaalle ravintola Sofiaan ja nyt virta vei siis toiseen suuntaan kaupungin keskustaan ja sitten taas myöhemmin illalla samalla tavalla takaisin illalliselle Sofiaan. Runsaan kymmenen minuutin intervallit ruokailijoiden saapumisessa ratkaisivat kuin itsestään myös jonotukset pois ruokailuista. Se oli toki vain järjestelystä seurannut sivutuote, mutta erinomainen sellainen.

Saunominen oli tämän Markun päivän yhteydessä järjestetty hotellikorttelin toiselle laidalle erilliseen saunatilaan. Ehkäpä pieni kävelymatka ja outo paikka tekivät sen, että sauna ei tänä vuonna houkutellut kovin suurta kylpijäjoukkoa. Vaihtoehtoinen paikka oli seurausta siitä, että hotellin saunan oli tänä vuonna ehtinyt jokin toinen porukka varata ennen meitä. Vahingosta viisastuneena aiomme olla liikkeelle ajoissa ensi vuoden osalta.

Sunnuntai 27.4.

Muutamien vuosien kuluessa Markku-liiton viikonloppuun sijoittuviin tapahtumiin on syntynyt malli, jossa sunnuntaillekin vielä riittää ohjelmaa, mutta se on alleviivatusti vapaaehtoista, eli jos kotimatkalle ei ole heti aamupäivästä kiire ja tarjolla oleva ohjelma kiinnostaa, niin mikäpä siinä - mukaan vain!

Tällä kertaa kaimoille oli katettuna arvostetun Porin taidemuseon näyttelyt. Pitkän remonttitauon jälkeen helmikuussa uudelleen ovensa avannut taidemuseo houkuttelikin paikalle pienen ja kiinnostuneen Markku-joukon. Liitto oli etukäteen varannut ja maksanut oppaan, jonka johdolla delegaatiomme sai vallan erinomaisen hyvää taustoitusta näkemäänsä.

Vielä erityisempi sunnuntain ohjelma oli II Kaimainvälinen Markku Golf. Porin Yyterin kentällä pelattu kilpailu keräsi kymmenkunta golf-Markkua kisaamaan Kaimapoika-pokaalista. Ensimmäinen KvMG pelattiin kaksi vuotta sitten Porin Kalafornian kentällä ja viime vuonna juuri Markun päivän alla iskenyt takatalvi peitti väylät ja viheriöt valkoisiksi, joten toinen Kaimainvälinen siirtyi pakkopäätöksellä tähän vuoteen. Tällä hetkellä keskustellaan nyt siitä, siirretäänkö Kaimainvälisen Markku Golfin ajankohtaa, koska sekä vuonna 2023 että tänä vuonna koleus kiusasi kisaajia vieden osan hienon ulkolajin nautinnosta. Tästä tulee tietoa myöhemmin.

Ai niin, tänä vuonna Kaimapoika-pokaali lähti Markku Matikan matkassa Tampereelle.