Markun päivä paketissa

Oletteko moista ennen kokeneet? Juuri ennen Markun päivää taivas sataa 15-20 senttiä lunta ympäri Suomenniemen.  Ei ole nähty tällaista ainakaan sinä aikana, kun tämä yhdistyksemme on Markunpäivänjuhlia järjestänyt eli vuodesta 1997 alkaen. Onhan noita viileitäkin Markun päiviä ollut, mutta lumen läpi ei ole juuri kukaan ennen joutunut Markkujen kevätjuhlaan matkaamaan.

Siitähän sitten aiheutui heti ensimmäinen ongelmakin, sillä Kaimainvälisen Markku Golfin toinen kerta joutui nyt jäämään odotukseen, sillä vuorokautta ennen H-hetkeä Yyterin kenttää koristi kaunis lumivaippa. Pallothan sinne olisivat vain hukkaan menneet. Pahoittelut kisaan valmistautuneille ja ennakkoon järjestelyissä vaivaa nähneille. Onneksi kaikki ilmoittautuneet saatiin kiinni ja katseet ovat nyt ensi vuoden Markun päivän ohjelmassa, jonne viikonlopun ansiosta saadaankin tuo 2. Kaimainvälinen Markku Golf sijoitettua leppoisampaan aloitusajankohtaan. Perästä kuuluu.

Näin ollen torstaina ollut Markunpäivänjuhla 2024 vietettiin perinteisellä arkisabluunalla: ensin Ukk’ram, sitten Söörmarkun ydintapahtumat ja päälle Porissa saunaa, yhteistä seuranpitoa ja suht’ myöhäinen illallinen päivän päätteeksi. 

Mahtavaa tässäkin arkijuhlassa oli korkealle noussut osallistujamäärä. Päivän tapahtumiin oli ilmoittautunut lähemmäs 130 Markkua ja lähelle tuota myös päästiin. Kyllä siitä eläkkeellä olosta tosiaan se ilo on, ettei paljon ole väliä onko arki vai ei. Jos mukavat asiat odottavat, niin sinne voi mennä joustavin aikatauluin.

Tämän Markun päivän extrana oli Suomen Kuvalehden toimittajan ja valokuvaajan läsnäolo. Monet Markut kuvattiin ja kysymyksiä kyseltiin ja lopputuloksen näemme toukokuussa jossakin SK:n numerossa. Päivitämme tähän tiedon siitä, kun sen saamme.

Ukk’ram oli kauniin puhdas!

Pieni erityisyys saatiin Noormarkun-menomatkaan siitä, että normaalireitillämme olleiden asvalttitöiden vuoksi sinne ajettiin ns. Noormarkun vanhaa tietä, eli Porista Ruosniemeen ja sieltä vanhan tien kautta Noormarkkuun. Ihan piristävä vaihteluhan se oli.

Ukk’ram on joka ikinen kerta komea ja innoittava näky. Olisi pitänyt kysyä ihan erikseen heiltä nyt ensi kertaa Ukk’ramin nähneiltä, millaisen vaikutuksen tuo komea, hienoa tarinaa kantava teos heihin teki. Jos sopii, niin pankaapa Ukk’ram-ensikertalaiset vaikka Markku-liiton Facebook-sivulle muutamin sanoin, millaisia ajatuksia Ukk’ramin ensikohtaaminen herätti.

Hienoa oli, että tänä vuonna Markut olivat ehtineet käydä pesemässä Ukk’ramin paraatikuntoon. Valkoinen hehkui ja värit loistivat kohdallaan. Iso kiitos pesupartiolle! 

Sitten odotti se Söörmarkun nuorisoseurantalo…

Bussit kuljettivat meidät tarvittavat muutamat kilometrit Noormarkun keskustasta kylille, eli Söörmarkkuun. Täytyy sanoa, että on nuorisoseurantalon pihamaalla aurinkoisempiakin päiviä nähty, mutta onneksi tiesimme ainakin oravien kätköistään heiluttavan häntiään valtakunnan virallisena oravanhännän heilutuspäivänä. 

Arjen ajan Markunpäivänjuhlan malliin kuuluu soppa-ateria vuosikokouksen alle. Sillä nytkin aloitettiin. Kiitokset Markku Hiljaselle nappiin onnistuneesta keitosta ja pullakahveista. Massut hoidettuina oli vuosikokouskin saumattomasti etenevä tilaisuus. Pakolliset kuviot säädösten ja lain mukaan sujuvasti jälleen kerran hoiteli kokouksen puheenjohtajana Söörmestari Markku Mäkitalo. Syyspäivän paikkakunnaksi nousi yksimielisellä päätöksellä Hämeenlinna. Siellä tapaamme 26.10.2024. Viimeksi Hämeenlinnassa olimme Syyspäivää viettämässä 2001. Suurin osa nykyisistä jäsenistä ei tuolloin ollut vielä edes yhdistyksessä mukana, joten kertausharjoituksesta ei ole kyse ja ohjelmankin on luvattu olevan aivan muuta tällä toisella kerralla.

Ennen Markunpäivänjuhlan päänumeroita Söörmarkun Kylä- ja Nuorisoseuran puheenjohtaja Maria Mäkinen toivotti Markut tervetulleiksi. Tämäkin on… ollut hieno perinne alusta alkaen. Tuntuu meistäkin mukavalta, kun saamme aina oikein viralliset tervetuliaissanat, vaikka enemmän kuin vähemmän mekin tuota vuonna 1925 rakennettua taloa ”omanamme” pidämme.

Vuoden Markku saapuu 

Ylimarkun esittelemänä saliin saapui sitten Vuoden Markku 2024. Ensimmäiseksi kaikkien huomio kiinnittyi saapujan päällä olevaan t-paitaan. Sehän oli ME Markut -tapahtuman virallinen paita vuodelta 2008! Kyllä vain niin on, että Markku Kulmala, tieteen akateemikko ja Helsingin yliopiston fysiikan professori ja nyt myös Vuoden Markku 2024 on myös yksi niistä 1281 Markusta, jotka riemukkaasti tuolloin ottivat haltuunsa etunimikokoontumisen osallistujamäärän maailmanennätyksen. Mikä sen hienompaa!

Markku Kulmala on ilmakehätutkimuksen maailmantähti, aihepiirin siteeratuin ja tunnetuin tutkija maailmassa. Hän on tuottanut tutkimuksillaan merkittävän määrän olennaista tietoa mm. maanpinnan ja ilmakehän keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Sen ansiosta käytettävissä on tarkkaa tietoa esimerkiksi metsien merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa.  

Markku Kulmala osoittautui hauskaksi ja rennoksi kaimaksi, jonka kanssa juttu luisti ja toivomme suuresti, että Vuoden Markku nähtäisiin jatkossakin mukana Markku-liiton tapahtumissa. Vinkkiä siitä on nyt ainakin annettu.

Markkuteot ansaitsevat tulla palkituiksi!

Useimpina vuosina ei ole jaettu Markkuteko-tunnustuksia. Tänä vuonna keskimäärät menivätkin rikki sitten oikein kunnolla, kun jaettiinkin peräti kaksi kunniakirjaa Markkuteoista. 

Arttu Kauppinen alias arttukasperi on näyttänyt meille vanhoille parroille, mitä se tarkoittaa, että jokin trendaa somessa. Arttu nimittäin pani Markku-liiton trendaamaan talvella Tiktokissa, tuossa todennäköisesti meille keski-iästä edemmäs joutuneille aika vieraassa sosiaalisen median palvelussa. No, Arttuhan onkin vielä nuori tietenkin, mutta vilpittömällä ja Markku-liiton ydinasioita ihailevalla somepostauksellaan hän keräsi yli 300 000 katsojaa ja merkittävän paljon huomiota Markku-liitolle. Isä- ja isoisä-Markut saivat viestiä nuoremmilta polvilta, että nyt olis’ jotakin mitä kannattaa tsekata☺ Uusia jäseniä on tullut talvesta alkaen ja uutena piikkinä nyt Markun päivän aikaan enemmän kuin olemme saaneet yhteensä parin kolmen edeltävän vuoden aikana. Arttu oli paikalla pokkaamassa ansaitusti Markkuteko-tunnustuksensa ja arttukasperin ominaisuudessa teki Söörmarkusta ylettömän hauskan, ihan ytimessä olevan uuden Markku-liitto-postauksen Tiktokiin.  

 Punaisen Ristin Veripalvelulle lähti toinen Markkuteko-tunnustus. Sen julkistamisen yhteydessä saimme saliin jaetun puhelinyhteyden kautta myös Veripalvelun terveiset ja kiitokset sekä Markkuteon myöntämisestä että tietenkin viime vuoden isosta ponnistuksesta, Markku-liiton Luovutusvoittajat-kampanjasta, jolla haastoimme valtavan määrän suomalaisia miehiä ottamaan mittaa toisistaan ja verta itsestään kisassa, jossa voittaa saattoi vain luovuttamalla. Markuthan pärjäsivät hienosti kisassa, tulimme kolmansiksi heti Juhien ja Timojen jälkeen. Onnittelut heille, ja vaikeahan näitä oli voittaakaan, koska hehän ovat Suomen yleisimmät miehet! Veripalvelulle Markkuteko-tunnustus tuli leffamainosvideosta, jossa arjen supersankari näyttää, miten pelastetaan kaverit ja varmistetaan verta tarvitseville.  Tämä supersankarihan oli tietenkin Markku!

Tunnelmia ja Markkuja Markunpäivänjuhlassa 2024

Homma huipentuu Söör Markkuihin

Markunpäivänjuhlan iso finaali on aina Söör Markkujen lyöminen. Väkivaltaa se ei edelleenkään tarkoita, mutta voimaa siinä kyllä on, kun tavalliset Markut nousevat markkuelämän uudelle tasolle Söör Markuiksi. Taikuus piilee monen asian yhdistymisessä yhteen hetkeen. 

Tarvitaan Markku-liiton jäsen, joka aiemmin ei ole Söörmarkun juhlassa käynyt, tarvitaan Markun päivä ja tarvitaan ylimarkku johdattamaan oravanhäntäsauvalla Markkuun se voima valtuuksilla, jotka kaikki Markut ovat ylimarkulle tähän hetkeen suoneet tätä ainutlaatuista toimitusta varten. Siinä on taikaa, kun Markku kohotetaan loppuelämäkseen Söör Markkujen joukkoon. Tänä vuonna 20 Markkua pääsi osalliseksi tästä upeasta kokemuksesta.

Valokuvan kautta kohti Poria, saunaa ja syömistä

Paitsi että… valokuvaperinnettä rikottiin nyt säätilasyistä. Perinteinen ryhmäkuva nuorisoseurantalon seinustalla olikin otettu jo saavuttaessa, koska sääennuste julmasti uhkasi sateella siinä vaiheessa kun normaalisti olisi kuva otettu viimeisenä osana Markunpäivänjuhlaa. 

Siispä vain busseihin ja kohti Poria. Sauna odottikin jo lämpimänä ja ketkä sen jättivät väliin  ehtivät nyt lopultakin päivittää kuulumisiaan. Vaan onnistuihan tuo lauteillakin. Tämä on aina leppoisa jakso liiton tapahtumissa. Pikkuisen vedetään henkeä ja valmistaudutaan illan, ja näissä tapauksissa tapahtumankin viimeiseen numeroon, yhteiseen illalliseen. 

Aina eivät hotelliravintoloiden ryhmäateriat onnistu, mutta tällä kertaa kyllä kiitos menee Porin Vaakunassa niille keille kuuluukin. Kuviot kulkivat niin sujuvasti kuin ne tällaisissa yli sadan hengen aterioinneissa kohtuudella voivat ja ruoka itsessään oli hyvin maistuvasti toteutettu. 

Loppukaneettina ikuinen ihmettely. Miten on mahdollista, ettei Porin kokoisessa kaupungissa ole arki-iltoina enää minkäänlaista iltaelämää? Toisin oli Markku-liiton kokemuksen mukaan vielä 2000-luvun ensimmäisellä kymmenluvulla, puhumattakaan 1990-luvusta. Vaan eipä tämä taida olla mitenkään pelkkä porilainen kehityskulku. Syyspäiväviikonloppuinakin yhdenkin eläväisen baarin löytäminen on jo hyvä onnistuminen. Toisaalta, loppukaneetin loppukaneettina, entistä useampi meistä arvostaa hotellia, jossa sängyissä on mukavat tyynyt.  Sehän ei ole mikään itsestäänselvyys.