Kolmen vuoden tauon jälkeen Suomalainen Markku-liitto pääsi taas ytimeensä – Markunpäivänjuhlaan. 

Sopivasti viikonloppuun yhdistettynä maanantaille osunut M-päivä sai seurakseen myös lauantain ja sunnuntain ohjelmat. Kolme päivää Markkuutta aidoimmillaan sisälsi liiton olennaisia perinteitä, mutta myös aivan uudenlaista Markku-toimintaa.

Kolmelle päivälle jaettu ohjelma mahdollisti monille osallistumisen ainakin johonkin kohtaan pidennettyä viikonloppua, jos kaikkiin päiviin aikataulu ei taipunutkaan. Yhteensä Markkuja osallistui toistasataa, vaikka missään yksittäisessä tilaisuudessa ei päästykään sataa rikkomaan.

Perjantai 

Ensimmäiset Markut saapuivat Poriin jo perjantaina. Päivän aikana valmisteltiin myös valokuvanäyttelyä, jonka avajaistapahtuma kuului viikonlopun ohjelmaan.

Lauantai 23.4.

Virallisen ohjelman alkamishetki lauantaina kello 14 kokosi osallistujat Vaakunan eteen ajaneisiin kahteen bussiin. Matka suuntautui Noormarkkuun, kohteena seitsemän vuotta aikaisemmin maapallolle ilmestynyt salaperäinen alus, Ukk’ram. Ukk’ram-visiitti on näitä uudempia Markun päivän juhlinnan traditioita. Koronatauot huomioiden kyseessä oli nyt viides kerta kun tämä tervehdyskäynti tehtiin. 

Kuluneiden seitsemän vuoden aikana moni Ukk’ram-miehistön jäsen on jo saanut tehtävänsä maapallolla valmiiksi ja odottaa aluksessa, että joskus vuosikymmenten jälkeen se viimeisinkin jäsen palaa. Silloin Ukk’ramia ja miehistöä odottavat uudet tehtävät. (Tämä kuuluu Ukk’ramin taruun.)

Vielä ei olla kuitenkaan lähelläkään sitä hetkeä, jolloin Ukk’ram katoaisi uusiin ulottuvuuksiin, joten hyvillä mielin (Markku Vermolan ensin kyykytettyä koko joukon Ukk’ramin luona) päätettiin, että on aika lähteä Ruosniemen Panimoon miettimään mäskiteoriaa, jalohumalan ja jalon humalan eroja sekä maistamaan viime syksyisen suosikin, Ol’ Markun uutta panoa.

Suunnattiin bussit Porin Hyvelään, jossa alun perin Ruosniemessä aloittanut panimo nyttemmin sijaitsee. Panimovierailu oli suunniteltu tehtävän jo vuosi aiemmin, mutta senkin Markun päivän juhlinnan peruuntuminen siirsi vierailun sitten tähän vuoteen.

Ol’ Markku -pullot käsissämme saimme panimossa rautaisannoksen tietoa oluen tiestä ohramaltaasta pullon/tölkin avaamisen sihahdukseen asti. Tieto ei nähtävästi ainakaan kasvattanut kenenkään tuskaa, sillä busseihin kannettiin vierailun päätteeksi kohtuullisen paljon Ruosniemen Panimon tuotteita.  

Panimosta palattiin Poriin ja hotelliin, jossa tarjolla oli saunaa ja yhteinen iltaruokailu. Osa suuntasi vielä näiden päälle porilaiseen iltaelämään, mutta niistä vaiheista ei sitten kukaan tullut raportoimaan kirjurille.

Sunnuntai 24.4.

Yhä virallisemmaksi kävi ohjelma! Sunnuntaina vuorossa oli yhdistyksen vuosikokous. Sekin ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen ihan normaalimääräisen jäsenistön läsnä ollessa. Kuten joku saattaa muistaa, vuosikokoukset 2020 ja 2021 pidettiin erityisjärjestelyin Söörmarkussa ehdottomasti kovin pienin fyysisesti läsnä ollein osallistujin.

Vuosikokouksen vakaa ja kokenut vetäjä, Söörmestari Mäkitalo, luotsasi kokouksen tehokkaasti läpi. Koska Markku-liiton asiat ovat kunnossa, toiminnasta ja tavoitteista ollaan samanmielisiä eikä juuri kenenkään pärstä ketään harmita, niin vallan vähän mikään asiakohta herätti intohimoja tai pitkiä keskusteluja. Syyspäiväkin päätettiin Seinäjoelle vallan ilman vastaehdokkaita. Asiaa auttoi tietenkin, että Seinäjoelle se oli jo myönnetty viime vuodeksikin, mutta sama kuuluisa Korona sen silloin peruutti. Nyt sitten paremmalla onnella.

Päätettiin myös, että jäsenmaksua ei nosteta, sillä yhdistyksen talous on kunnossa ja suotiin vanhan hallituksen jatkaa, halukkaita kun olivat. Pieni yllätys oli kysymys Syyspäivän ajankohdan aikaistamisesta, mutta keskustelussa kuultiin monta hyvää perustelua Syyspäivän ajankohdalla ja siinä pysytään edelleenkin. Äänestyksiä ei tarvittu!

Kiitos kaupunginjohtaja Aino-Maijalle

Ai niin, ettei unohdu! Ennen vuosikokousta oli lyhyt lämminhenkinen tilaisuus. Markku-liitto oli kutsunut paikalle Porin kaupunginjohtajan Aino-Maija Luukkosen. Tämä Markunpäivänjuhla oli viimeinen, jonka aikana A-M Luukkonen vielä on  Porin johdossa ennen eläkkeelle siirtymistään. Oli siis oikea hetki pyytää hänet paikalla kuulemaan Markku-liiton kiitokset kuluneiden vuosien yhteistyöstä. Markku-liiton ”porilaisvuosien” (2010 - )  aikana olemme saaneet hyvää kannustusta ja konkreettista apua Porin kaupungilta ja tämän yhteistyön arkkitehtinä kaupungin puolelta on ollut Aino-Maija. Toivomme yhtä hyvää johtajaonnea osallemme Porista jatkossakin! Kiitoksena ja lisääntyvän vapaa-ajan innoittajaksi annoimme golfia harrastavalle Aino-Maijalle oman pikku caddyn sekä ”oikeana” että golf-svetariin kirjailtuna. Paidassa golfpalloa pitelevä orava sai seurakseen tekstin: ”Mun caddy …Markuilta saatu”. 

Satakunnan Museossa

Vuosikokouksen ja sen päälle syödyn lounaan jälkeen iltapäivän ohjelmassa oli Satakunnan Museo. Sinne käveltiin, olihan matkaa vain muutama sata metriä. Kiinnostavasti rakennettu perusnäyttely ”Elon merkkejä” uusittiin nykyiselleen kolmisen vuotta sitten, joten se tarjosi uutta nähtävää useille porilaisillekin Markuille. 

Kolmeen kerrokseen jakautuvan näyttelyn kiersimme kahdessa ryhmässä museo-oppaiden johdolla. Myös museon vaihtuvana näyttelynä ollut talvi- ja jatkosodan teemanäyttely ”Sota Porissa” houkutteli pääkierroksen jälkeen useimmat vielä tutustumaan noiden vuosien Porin sotahistoriaan.  

Sunnuntai-iltapäivä oli aurinkoinen, kun joukko alkoi palata kohti hotellia ja jatkoi pian taas eteenpäin Porin kävelykadulle, Yrjönkadulle, jossa sijaitsevassa ’Poris’-näyttelytilassa oli alkamassa klo 17 Markku-liiton valokuvanäyttelyn avajaiset.

Markkujen valokuvanäyttely

”25-vuotiaita”-näyttelyssä on esillä muotokuvia, joita valokuvaaja Teemu Ullgrén otti Markuista syksyllä Helsingissä Markku-liiton 25-vuotisjuhlassa. Leppoisaa avajaistilaisuutta kunnioitti tervehdyspuheellaan Porin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Laulainen. Puheessaan hän vinkkasi Markuillekin, että kannattaa panna hakupaperit vetämään, kun kaupunki etsii pian uutta johtajaa. Hmmm…. tulee olemaan mielenkiintoista!

Näyttelyn osalta Markku-liitto kiittää nuorisohanke Tapahtumatallia, jonka toiminnassa mukana olevat nuoret olivat sekä rakentamassa näyttelyä että käytännössä hoitivat näyttelyn asiat koko näyttelyn ajan purkutyöhön asti 26.4.–8.5.2022.

Näyttelyavajaisten jälkeen oli aika leppoistaa sunnuntaita kohti iltaa. Kukin oman mielensä mukaan. Isohko joukko pyörähti  taas saunomassa. Olipa keskustelu kiukaan ympärillä maasta taivaaseen! Näemmä kahdeksankymmentä astetta lämmittää puheliaan mielen yhtään päätä pehmentämättä! Sunnuntai-illan päätteeksi sitten vielä ruokailu ennen kuin ajatukset siirrettiin yön jälkeen odottavaan Markun päivään. (Kuka edes yllättyi, että S-ketju ketjutti meidät ravintolassaan taas jonoksi odottamaan ja ruokaakin saatiin välillä odottaa harmittavan kauan. Hallitus aikoo selvittää vaihtoehtoja ruokailupaikoiksi siitäkin huolimatta, että Porin keskustassa ei ole juurikaan muita isolle joukolle soveltuvia ravintoloita.) 

Maanantai 25.4. Markun päivä

Jo saapui maanantai ja viikonlopun kestäneen yhdessäolon huipentanut XXIV Markunpäivänjuhla. 

Söörmarkkuun karattiin heti aamiaisen jälkeen kymmeneltä. Nuorisoseurantalon tapahtumaan oli tulossa uusia vahvistuksia. Markkuja, jotka liittyivät tapahtuman viettoon vasta Markun päivänä. Osa tuli mukaan jo Porista liiton bussikyydillä ja osa odotti Söörmarkussa, kun bussilaiset saapuivat.

Päivän suurimmasta huomiosta Vuoden Markun ohella kisaili niin sanottu epätodennäköinen vieras. Vain seitsemän vuoden ikäinen Markku! Nuori Markku Tuppurainen Vantaalta loi innostavan oivalluksen meille vanhemmille kaimoille liiton myöhemmänkin tulevaisuuden mahdollisuuksista. Näitä nuoria Markkuja nähdään liiton tilaisuuksissa niin harvakseltaan, että merkki nytkin varmaan vedettiin jonnekin nuorisoseurantalon seinään! 

Markku Tuppurainen oli paikalla pari vuotta vanhemman veljensä ja vanhempiensa hyvässä huomassa. Kerta oli ensimmäinen, joten Markku-poika sai astella salin eteen ylimarkun ja oravanhännän luokse. Tuttu performatiivi – Sööriksi lyönti ja sen päälle kaimakollegiaalinen ”SÖÖR”-kajautus näytti täyttävän ikääntyneempienkin tunnelmaa suorastaan poikamaisella innolla. 

Täällä nähtiin taas vanha tuttu söörmarkkulaisuuden henkilöitymä eli Rainiolan Jaakko!

Vuoden Markku 2022

Suomalainen Markku-liitto valinta Vuoden Markuksi 2022 oli (ja on) kuvittaja ja pilapiirtäjä Markku Mäkelä. Hän on 26. Vuoden Markku. Markku Mäkelän hersyvät piirrokset, tunnistettava tyyli ja paikoin terävästikin sivaltava huumori ovat tulleet tutuiksi etenkin sanaristikkojen ratkojille pian jo kolmen vuosikymmenen ajan.

Vuonna 1959 syntynyt Markku ryhtyi piirtämään jo nuorena poikana ja leipätyö siitä tuli 90-luvun alkupuolella. Noista vuosista alkaen MM-signeerauksella varustettuja piirroksia on julkaistu esimerkiksi Avussa ja Apu Ristikoissa, Seurassa, TS-Extrassa, Seiskassa ja monissa ammattiliittolehdissä.

Vuoden Markku -valinnan perusteluissa mainittiin Mäkelän taito osuvaan ja ajatuksia herättävään ilmaisuun pilakuvilla ja muistutettiin, että pilakuvat ajan ilmiöiden ja virtausten ilkikurisena kommentoijana ovat kokoaan tärkeämpi mittari yhteiskunnan ilmaisunvapauden ja moniäänisyyden tilasta. Markku Mäkelä sai valintansa myötä Markku-liiton Mars nousee -tunnustuspalkinnon.

Ennakkoon oli toiveita, että paikalle saapuisivat myös Vuoden Markut 2020 ja 2021 eli M. Hautala ja M. Mäkijärvi saamaan omat Söör Markku -seremoniansa, mutta aikataulut eivät lopultakaan olleet suosiolliset. Toisella kertaa.

Ensimmäisenä Söör Markuksi lyötiin perinteen mukaan Vuoden Markku. Kaikki yhteen laskien Söör Markut saatiin tällä kertaa 16:sta kaimasta.

Loppu hyvin, kaikki entistä paremmin

Oli aika enää kokoontua klassikkokuvaan ns-talon pihalle. Tavan mukaan niitäkin otettiin versio toisensa jälkeen. Kuvien jälkeen tuli nälkä ja palasimme ns-talon sisätiloihin lihasoppapatojen ääreen. 

Tänä vuonna nuorisoseurantalon ruokailussa kokeiltiin uudenlaista vaihtoehtoa kulujen säästämiseksi. Ruoat, astiat ja tykötarpeet tulivat pitopalveluyritykseltä, mutta ilman henkilökuntaa. Söörmarkussa ruokailun järjestelyistä, tarjoilusta ja muusta käytännöstä huolehti Söör Markku Hiljanen. Iso kiitos! Avukseen hän sai Markku Onnelan, joka saapui paikalle yhtenä Markkuna, mutta löysi itsensä ruokahuolloin pariairokaksikkona yhdessä Hiljasen kanssa. Onneksi oli näistä asioista hänelläkin kokemusta. Iso kiitos! 

Kiitoksia mediahuomiosta ainakin Satakunnan Kansaan ja Radio Poriin. Erityismediakiitos Annina Ruokoskelle Uutisluotsiin! Annina seurasi Markkujen toimia viikonlopun ja maanantain kuluessa kattavasti ja toteutti lehteensä hyvän kokonaisuuden tapahtumistamme.